Medialiiton päätavoitteet kesäkuun eurovaalien jälkeen muodostettavan Euroopan komission työohjelmaan ovat tiedon huoltovarmuuden edistäminen ja kilpailun tasapuolistaminen. Ne parantavat Euroopan kokonaisturvallisuutta ja omavaraisuutta.
Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys on päättänyt Journalistin ohjeiden uudistuksesta, joka tulee voimaan 1.10.2024.
Media-ala muuttuu nopeasti. Toimialan tulevaisuuden kehitystä on vaikea ennakoida, koska se näyttäytyy epävakaana ja monitulkintaisena. Siksi on entistä tärkeämpää kyetä tunnistamaan tulevaisuuden muutosvoimia ja arvioimaan, miten ne vaikuttavat media-ammattilaisten työhön ja mediayritysten toimintaan.
Petteri Orpon hallituksen päätös pitää sanomalehtien ja aikakauslehtien myynnin arvonlisävero 10 prosentissa on Medialiiton mukaan tässä vaikeassa valtiontalouden tilanteessa tyydyttävä ratkaisu. Huonommin käy kirjoille, joiden verotus kiristyy hallitusohjelmassa sovitusti 10 prosentista 14 prosenttiin.
Elinkeinoelämän keskusliitto ja jäsenliitot, mukaan lukien Medialiitto, ovat ensimmäistä kertaa laatineet yhteisen työturvallisuusstrategian.
Uutismedian liiton kyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista aikoo varmasti äänestää kesäkuun EU-vaaleissa. Tämän lisäksi on heitä, jotka ilmoittavat jokseenkin varmasti käyttävänsä äänioikeuttaan. Innokkuutta on kokonaisuudessaan noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä, vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa.
Media-alan murroksen ytimessä ovat muutokset asiakkaiden arjessa ja median käyttötavoissa. Erilaiset digialustat ovat muuttaneet sitä, kuinka sisältöä tuotetaan, toimitetaan ja jaetaan. Teknologia-alustojen ja digitaalisten sisältöjen nopea kehitys on tuonut media-alalle sekä merkittäviä mahdollisuuksia että haasteita.
Perjantai-iltana viimeistelin uusinta palopuhettani siitä, miten paljon palturia netissä vellookaan ja miten jokaisen olisi syytä laittaa tiktokkinsa ja muut höpöhöpökanavansa lopullisesti kiinni sekä keskittyä vanhaan kunnon sanomalehteen, mikäli haluaa tietää, miten maa oikeasti makaa.